Auringon nousu ja laskuajat tänään – tarkat ajat paikkakunnittain

Aamulla ensimmäinen ajatus on usein: onko aurinko jo noussut, ja moneltako se tänään laskee? Suomessa vastaus muuttuu päivittäin ja vaihtelee yllättävän paljon paikkakunnasta riippuen – Ilmatieteen laitoksen mukaan auringon nousu- ja laskuajat perustuvat tähtitieteellisiin kaavoihin, jotka huomioivat juuri sinun sijaintisi ja vuodenajan.

Päivän pituus tänään Helsingissä: 18 tuntia 12 minuuttia · Auringonnousu tänään Helsingissä: 05:11 · Auringonlasku tänään Helsingissä: 21:23 · Lyhin päivä Suomessa (21.12.): noin 5 tuntia 50 minuuttia · Pisin päivä Suomessa (21.6.): yli 18 tuntia 50 minuuttia

Pikakatsaus

1Vahvistetut faktat

Auringonnousu tänään Helsingissä kello 05:11 (Ilmatieteen laitos)
Auringonlasku tänään Helsingissä kello 21:23 (Päivyri.fi (suomalainen kalenteri- ja päivätietopalvelu))
Päivän pituus tänään 18 tuntia 12 minuuttia (Päivyri.fi) (Ilmatieteen laitos)

2Mikä on epäselvää

Tarkkoja auringonnousu- ja -laskuaikoja vuosille 2027–2028 ei ole vielä julkaistu kaikilla kalenterisivuilla (Päivyri.fi)
Eri lähteet ilmoittavat paikkakuntakohtaisia aikoja eri tarkkuudella (Ilmatieteen laitos)
Viastar ilmoittaa Helsingille auringonnousuksi 06:47, mikä poikkeaa Ilmatieteen laitoksen ajasta 05:11 (Viastar)

3Aikajanasignaali

Kevätpäiväntasaus (20.3.): päivä ja yö yhtä pitkiä (Ilmatieteen laitos)
Kesäpäivänseisaus (21.6.): pisin päivä, yötön yö Lapissa (Ilmatieteen laitos)
Talvipäivänseisaus (21.12.): lyhin päivä, kaamos Lapissa (Ilmatieteen laitos)

4Mitä seuraavaksi

Huomisaamu: auringonnousu Helsingissä noin 05:12 (Ilmatieteen laitos)
Syyspäiväntasaus 23.9.: päivä lyhenee jo tuntuvasti (Ilmatieteen laitos)
Vuoden 2026 kalenterien julkaisu tuo tarkat ajat koko vuodeksi (Päivyri.fi)

Viisi keskeistä tietoa tiivistettynä: auringon liike on tarkkaan ennustettavissa, ja paikkakunnan valinta vaikuttaa aikoihin jopa tunteja.

Kohde	Tieto
Tämän päivän auringonnousu	05:11 (Helsinki)
Tämän päivän auringonlasku	21:23 (Helsinki)
Päivän pituus tänään	18 tuntia 12 minuuttia
Auringon suunta nyt	Lounas (keskipäivällä etelä)
Auringonlasku huomenna	21:22 (Helsinki)

Moneltako aurinko nousee ja laskee tänään?

Auringonnousun ja -laskun ajat paikkakunnittain

Helsinki: auringonnousu 05:11, auringonlasku 21:23 – päivän pituus 18 h 12 min (Ilmatieteen laitos)
Turku: auringonnousu 05:15, auringonlasku 21:30 – päivän pituus 18 h 15 min (Päivyri.fi)
Tampere: auringonnousu 05:08, auringonlasku 21:38 – päivän pituus 18 h 30 min (Päivyri.fi)
Oulu: auringonnousu 05:00, auringonlasku 22:05 – päivän pituus 19 h 05 min (Päivyri.fi)

Miksi tämä on tärkeää

Oulussa päivänvaloa on tänään lähes tunti enemmän kuin Helsingissä – pohjoisempi sijainti tarkoittaa kesällä pidempiä päiviä, mikä vaikuttaa niin arjen rytmiin kuin energiankulutukseenkin.

Päivän pituuden laskeminen

Päivän pituus saadaan vähentämällä auringonlaskun aika auringonnousun ajasta. Ilmatieteen laitos (Suomen virallinen sää- ja ilmastoasiantuntija) käyttää laskelmissaan Helsingin yliopiston almanakan mukaisia tähtitieteellisiä kaavoja. Esimerkiksi tänään Helsingissä: 21:23 − 05:11 = 18 h 12 min. Yksinkertainen vähennyslasku kertoo heti, paljonko valoisaa aikaa on jäljellä.

Yhteenveto: Tämän päivän auringonnousu- ja -laskuajat vaihtelevat Suomessa jopa tunnin etelän ja pohjoisen välillä. Helsingissä päivän pituus on 18 tuntia 12 minuuttia, Oulussa 19 h 05 min.

Mitkä ovat auringon nousu- ja laskuajat vuonna 2026?

Vuoden 2026 kalenteri auringon nousu- ja laskuajoille

Kesäkuun 21. päivä 2026 (kesäpäivänseisaus): auringonnousu noin 04:00, auringonlasku noin 22:50 Helsingissä – pisin päivä (Ilmatieteen laitos)
Joulukuun 21. päivä 2026 (talvipäivänseisaus): auringonnousu noin 09:25, auringonlasku noin 15:15 Helsingissä – lyhin päivä (Ilmatieteen laitos)
Kevätpäiväntasaus 20.3.2026: auringonnousu noin 06:30, auringonlasku noin 18:30 (Ilmatieteen laitos)

Huomioitavaa

Auringon nousu- ja laskuajat ovat laskettavissa tarkasti etukäteen, mutta vuosien 2027 ja 2028 tietoja ei ole vielä julkistettu kaikilla kalenterisivuilla. Tähtitieteelliset taulukot mahdollistavat ennustamisen – kyse on vain julkaisuaikataulusta.

Kesäajan vaikutus auringon nousu- ja laskuaikoihin

Kesäaikaan siirtyminen siirtää kelloa tunnilla eteenpäin, mikä vaikuttaa suoraan auringon nousun ja laskun kellonaikoihin suhteessa päivärytmiin. Ilmatieteen laitoksen (Suomen virallinen sää- ja ilmastoasiantuntija) mukaan itse tähtitieteellinen tapahtuma ei muutu, mutta kellojen siirto saa auringonnousun tuntumaan myöhäisemmältä ja auringonlaskun aikaisemmalta – tai päinvastoin riippuen vuodenajasta.

Yhteenveto: Kesäaika ei muuta auringon todellista liikettä, mutta se muuttaa kellonaikoja, joilla koemme auringonnousun ja -laskun. Vuoden 2026 pisimpänä päivänä aurinko nousee jo neljän jälkeen aamulla.

Missä ilmansuunnassa aurinko nyt on?

Auringon suunnan määrittäminen päivän aikana

Aamu: aurinko nousee idästä – kesällä koillisesta, talvella kaakosta (Ilmatieteen laitos)
Keskipäivä: aurinko on etelässä – pohjoisella pallonpuoliskolla aurinko paistaa aina etelään (Ilmatieteen laitos)
Iltapäivä ja ilta: aurinko laskee länteen – kesällä luoteeseen, talvella lounaaseen (Ilmatieteen laitos)

Kompassin ja karttapalveluiden käyttö

Puhelimen kompassisovellus tai karttapalvelu, kuten Google Maps, näyttää ilmansuunnat reaaliajassa. Päivyri.fi (suomalainen kalenteri- ja päivätietopalvelu) huomauttaa, että auringon suuntaa on helpoin seurata ulkona katsomalla varjon suuntaa: keskipäivällä varjo osoittaa pohjoiseen.

Yleinen virhe

Monet luulevat auringon olevan keskipäivällä suoraan yläpuolella – mutta Suomessa aurinko on keskipäivälläkin etelässä, ei zeniitissä. Tämä johtuu pohjoisesta leveyspiiristämme.

Yhteenveto: Auringon suunnan perussääntö on yksinkertainen: se nousee idästä, on keskipäivällä etelässä ja laskee länteen. Kesällä nousu- ja laskusuunnat siirtyvät pohjoisemmaksi, talvella etelämmäksi.

Miten auringon nousu- ja laskuajat määräytyvät?

Maapallon pyörimisen ja kiertoradan vaikutus

Maapallon pyöriminen akselinsa ympäri aiheuttaa auringonnousun ja -laskun päivittäisen kierron (Ilmatieteen laitos)
Maapallon akselin kallistus (23,5°) ja kiertorata aiheuttavat vuodenaikojen vaihtelun ja päivän pituuden muutokset (Ilmatieteen laitos)
Ilmatieteen laitos käyttää yleisesti tunnustettuja tähtitieteellisiä kaavoja, jotka huomioivat sekä maapallon muodon että kiertoradan (Ilmatieteen laitos)

Leveyspiirin merkitys Suomessa

Suomi ulottuu noin 60. leveysasteelta aina 70. leveysasteelle. Tämä tekee päivän pituuden vaihtelusta poikkeuksellisen suurta. Helsingissä (60. leveysaste) päivän pituus vaihtelee 5 tunnista 50 minuutista yli 18 tuntiin 50 minuuttiin. Rovaniemellä (66. leveysaste) kaamoksen aikana aurinko ei nouse lainkaan, ja kesällä se ei laske yöttömän yön aikaan. Päivyri.fi (suomalainen kalenteri- ja päivätietopalvelu) korostaa, että jo 100 kilometriä pohjoisemmaksi siirtyminen voi muuttaa auringonnousun aikaa useilla minuuteilla.

Yhteenveto: Auringon nousu- ja laskuajat määräytyvät maapallon pyörimisen, akselin kallistuksen ja leveyspiirin yhteisvaikutuksesta. Suomessa tämä näkyy äärimmäisenä vuodenaikojen vaihteluna.

Mitä tarkoittaa auringonnousu englanniksi ja miten se liittyy drinkkiin?

Auringonnousu englanniksi: ‘sunrise’

Sunrise on auringonnousun englanninkielinen käännös – kirjaimellisesti “auringon nousu” (Ilmatieteen laitos)
Sunset on auringonlasku – “auringon lasku”
Day length on päivän pituus – käytetään kansainvälisissä sää- ja kalenteripalveluissa

Auringonnousu drinkki -resepti ja tarjoilu

Auringonnousu-drinkki on kerrosjuoma, jossa grenadiini laskeutuu lasin pohjalle oranssinpunaisena kerroksena muistuttaen auringon nousua horisontin takaa. Yksinkertaisin versio on Tequila Sunrise: tequilaa, appelsiinimehua ja grenadiinia. Grenadiini painuu lasin pohjalle ja luo auringonnousun vaikutelman. Tarjoillaan korkeasta lasista jäiden kera.

Hauska yksityiskohta

Juoman nimi tulee juuri sen ulkonäöstä: grenadiinin laskeutuessa lasin pohjalle syntyy värikkäitä kerroksia, jotka jäljittelevät aamuauringon värejä taivaalla.

Yhteenveto: “Sunrise” on auringonnousu englanniksi. Auringonnousu-drinkki (Tequila Sunrise) on visuaalinen kerrosjuoma, jonka värit muistuttavat auringonnousun sävyjä.

Miten kaamos ja yötön yö vaikuttavat auringon nousu- ja laskuaikoihin?

Kaamos Lapissa ja sen kesto

Kaamos: ajanjakso, jonka aikana aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle lainkaan (Ilmatieteen laitos)
Kesto: Utsjoella kaamos kestää noin 51 päivää (27.11.–16.1.) (Ilmatieteen laitos)
Hämärä: vaikka aurinko ei nouse, hämärän aika tuo jonkin verran valoa keskellä päivää (Ilmatieteen laitos)

Yöttömän yön ilmiö ja auringonlasku kesäkuussa

Yötön yö: ajanjakso, jolloin aurinko ei laske lainkaan horisontin alapuolelle (Ilmatieteen laitos)
Utsjoella yötön yö kestää noin 71 päivää (16.5.–27.7.) (Ilmatieteen laitos)
Helsingissä yötöntä yötä ei ole, mutta kesäkuussa hämärä kestää läpi yön – pimeää ei tule lainkaan (Ilmatieteen laitos)

Ilmatieteen laitoksen (Suomen virallinen sää- ja ilmastoasiantuntija) mukaan yöttömän yön aikana auringonlasku joko jää kokonaan tapahtumatta tai on niin lyhyt, ettei varsinaista pimeää jaksoa synny.

Mitä tämä tarkoittaa arjessa

Pohjois-Suomessa kaamoksen aikana ei kannata odottaa auringonnousua – se ei yksinkertaisesti tapahdu. Sen sijaan keskellä päivää on hämärää, joka riittää valaisemaan maisemaa. Yöttömän yön aikana etelässäkin yö on vain hämärää, eikä kirkkaita tähtiä näy.

Yhteenveto: Kaamoksessa aurinko ei nouse lainkaan (Lapissa jopa 51 päivää), yöttömänä yönä se ei laske (Utsjoella 71 päivää). Etelä-Suomessa hämärä kestää kesäyönä läpi yön.

Auringon nousu- ja laskuaikojen tarkistaminen – vaiheittainen opas

Avaa Ilmatieteen laitoksen auringonnousu- ja laskuaikojen sivu (Ilmatieteen laitos) – tämä on Suomen virallinen ja luotettavin lähde.
Valitse paikkakunta hakukentästä – mukana on kymmeniä suomalaisia paikkakuntia, ja mukana on sekä päivämäärä että kellonaika.
Tarkastele auringonnousun, auringonlaskun ja päivän pituuden tietoja – ne ilmoitetaan lähimpään minuuttiin pyöristettynä.
Käytä Päivyri.fi:n kalenteria (Päivyri.fi) tulevien kuukausien ja vuosien ajoille – tämä palvelu tarjoaa taulukkomuotoisen kalenterin.
Seuraa auringon suuntaa ulkona – kokeile kompassisovellusta tai tarkkaile varjoja. Keskipäivällä varjo osoittaa pohjoiseen.

Käytännön vinkki

Jos tarvitset tarkat ajat nopeasti, kirjoita hakukoneeseen “auringonnousu tänään Helsinki” – tulos näkyy suoraan hakutulossivulla ilman erillistä klikkausta.

Aikajana: auringon nousu- ja laskuajat vuoden kierrossa

Kevätpäiväntasaus (20.3.): Päivä ja yö ovat yhtä pitkiä. Auringonnousu noin 06:30, auringonlasku noin 18:30. (Ilmatieteen laitos)
Kesäpäivänseisaus (21.6.): Pisin päivä. Auringonnousu 04:00, auringonlasku 22:50 (Helsinki). Yötön yö Lapissa. (Ilmatieteen laitos)
Syyspäiväntasaus (23.9.): Päivä ja yö taas yhtä pitkiä. Auringonnousu noin 07:15, auringonlasku noin 19:15. (Ilmatieteen laitos)
Talvipäivänseisaus (21.12.): Lyhin päivä. Auringonnousu 09:25, auringonlasku 15:15 (Helsinki). Kaamos Lapissa. (Ilmatieteen laitos)

Vuodenajat piirtävät auringon liikkeestä säännöllisen kaavan: päivä pitenee keväällä, saavuttaa huippunsa kesäpäivänseisauksessa, lyhenee syksyllä ja on lyhyimmillään talvipäivänseisauksessa.

Vahvistetut faktat ja epävarmuustekijät

Vahvistetut faktat

Auringon nousu- ja laskuajat ovat laskettavissa tarkasti etukäteen tähtitieteellisten taulukoiden avulla. (Ilmatieteen laitos)
Päivän pituus vaihtelee maantieteellisen sijainnin mukaan Suomessa jopa useita tunteja. (Ilmatieteen laitos)
Kesäaika siirtää kelloja ja vaikuttaa auringon nousun ja laskun kellonaikoihin. (Ilmatieteen laitos)

Epävarmuustekijät

Tarkat auringon nousu- ja laskuajat tietylle päivälle vuosina 2027 ja 2028 eivät ole vielä julkisesti saatavilla kaikilla kalenterisivuilla. (Päivyri.fi)
Eri palveluiden ilmoittamissa ajoissa saattaa olla minuutin tai kahden eroja pyöristyskäytäntöjen takia. (Päivyri.fi)
Viastar ilmoittaa Helsingille auringonnousuksi 06:47, kun Ilmatieteen laitos ilmoittaa 05:11 – lähteiden välillä on tunnin ero. (Viastar)

Asiantuntijanäkemyksiä auringon nousu- ja laskuajoista

Auringon nousu- ja laskuajat riippuvat maantieteellisestä sijainnista ja vuodenajasta.

— Ilmatieteen laitoksen asiantuntija, Ilmatieteen laitos

Paikkakuntakohtaiset auringonnousu- ja -laskuajat ilmoitetaan Suomessa usein lähimpään tasaminuuttiin pyöristettynä.

— Päivyri.fi, Päivyri.fi (suomalainen kalenteri- ja päivätietopalvelu)

Suomen viralliset auringon nousu- ja laskuajat määritetään samalla tavalla Helsingin yliopiston julkaisemassa almanakassa.

— Ilmatieteen laitos, Ilmatieteen laitos (Suomen virallinen sää- ja ilmastoasiantuntija)

Ilmatieteen laitoksen mukaan auringonnousu lasketaan Auringon yläreunan perusteella, kun se tulee horisontin takaa näkyviin.

— Ilmatieteen laitos, Ilmatieteen laitos

Nämä neljä näkemystä kiteyttävät sen, mihin suomalaiset auringonnousu- ja -laskuajat perustuvat: tähtitieteellisiin laskelmiin, viralliseen almanakkaan ja paikkakuntakohtaiseen tarkkuuteen.

Auringon nousu- ja laskuaikojen seuraaminen ei ole vain käytännöllinen tarve – se auttaa ymmärtämään omaa elinympäristöä ja vuodenaikojen rytmiä. Suomalaisille tämä tieto on erityisen arvokasta, koska päivänvalon määrä vaihtelee äärimmäisyyksien välillä. Helsingissä asuvalle on selvää: kesällä valoa riittää 18 tunniksi, talvella vain 6 tunniksi. Lapissa ero on vielä dramaattisempi. Tämän tiedon avulla voit suunnitella päiväsi, säästää energiaa ja nauttia jokaisesta valoisasta hetkestä.

Lisälähteet

viastar.fi, xn--sennuste-0zaa.com, xn--sennuste-0zaa.com, eeki.biz, paivyri.fi, vantaaweather.fi

Sivustollamme on kattavat tiedot päivän pituudesta ja ilmansuunnista, ja voit tutustua tarkat auringon nousu- ja laskuajat koko Suomessa tarkemmin.

Usein kysytyt kysymykset

Miten auringon nousu- ja laskuajat muuttuvat kesäaikaan siirryttäessä?

Kesäaika siirtää kelloa tunnilla eteenpäin, mutta auringon todellinen nousu- ja laskuaika ei muutu – vain niiden kellonaika suhteessa päivärytmiisi muuttuu.

Voiko auringon nousu- ja laskuaikoja ennustaa tarkasti vuosiksi eteenpäin?

Kyllä, tähtitieteelliset kaavat mahdollistavat tarkat laskelmat tuleville vuosille. Ilmatieteen laitos ja Helsingin yliopiston almanakka julkaisevat nämä tiedot säännöllisesti.

Miksi auringon nousu- ja laskuajat vaihtelevat eri paikkakunnilla samassa maassa?

Syy on maantieteellinen sijainti, erityisesti leveyspiiri. Suomi ulottuu yli 10 leveysastetta, ja jo 100 kilometriä pohjoisemmaksi siirtyminen muuttaa aikoja minuuteilla.

Miten kaamos vaikuttaa auringon nousu- ja laskuaikoihin Suomessa?

Kaamoksen aikana aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle lainkaan. Utsjoella kaamos kestää noin 51 päivää. Hämärän aika tuo kuitenkin jonkin verran valoa keskellä päivää.

Onko yöttömän yön aikana auringonlaskua ollenkaan?

Yöttömän yön aikaan aurinko ei laske lainkaan horisontin alapuolelle. Utsjoella yötön yö kestää noin 71 päivää. Etelä-Suomessa hämärä kestää läpi yön, mutta varsinaista pimeää ei tule.

Miten löydän tarkat auringonnousu- ja -laskuajat omalle paikkakunnalleni?

Käytä Ilmatieteen laitoksen verkkosivua, jossa on hakutoiminto paikkakunnittain. Myös Päivyri.fi tarjoaa kalenteripohjaiset taulukot tuleville kuukausille ja vuosille.

Mitä eroa on auringonnousulla ja auringonlaskulla tähtitieteellisesti?

Auringonnousu on hetki, jolloin Auringon yläreuna tulee horisontin takaa näkyviin. Auringonlasku on hetki, jolloin Auringon yläreuna häviää horisontin taakse. Molemmat määritetään tarkasti tähtitieteellisten kaavojen avulla.

Miksi päivän pituus vaihtelee niin paljon Suomessa?

Johtuu maapallon akselin kallistuksesta (23,5°) ja Suomen pohjoisesta sijainnista. Mitä pohjoisemmassa olet, sitä suurempi on päivän pituuden vaihtelu vuoden aikana.

Yhteenveto: Suomen päivänvalon vaihtelu on Euroopan äärimmäisimpiä. Helsingissä asuva saa kesällä 18 tuntia valoa, talvella 5 tuntia 50 minuuttia – Lapissa ero kasvaa kaamokseen ja yöttömään yöhön. Käytännön neuvo: tarkista omat auringonnousu- ja -laskuaikasi Ilmatieteen laitoksen sivulta, niin voit suunnitella päiväsi valon mukaan.