Liito-orava Suomessa – suojelu, elinympäristö ja havainnointi

Liito-orava on yksi Suomen metsien salaperäisimmistä asukkaista – harva on nähnyt sitä, mutta sen jättämät merkit ovat tuttuja metsänomistajille ympäri Etelä- ja Keski-Suomea. Tämä pieni liitäjä elää vanhoissa kuusivaltaisissa metsissä ja on herättänyt runsaasta keskustelua, sillä sen suojelu vaikuttaa suoraan talousmetsien käsittelyyn. Arviolta 80 000–130 000 aikuista yksilöä elää Suomessa, ja laji on luokiteltu vaarantuneeksi (WWF Suomi). Tästä oppaasta saat käytännön tiedot liito-oravan tunnistamiseen, suojeluun ja huomioimiseen omassa metsässäsi.

Arvioitu kanta Suomessa: 80 000–130 000 aikuista yksilöä ·
Uhanalaisuusluokitus: Vaarantunut (VU) ·
EU:n esiintyminen: Vain Suomi ja Viro ·
Pesintä: Pöntöissä, kolopuissa, risupesissä ·
Aktiivisin aika: Hämärä ja yö

Liito-oravasta on koottu keskeiset tiedot – alla oleva taulukko auttaa hahmottamaan lajin perustiedot yhdellä silmäyksellä.

Yhden uroksen elinpiiri ulottuu jopa 60 hehtaariin, kun naaraat pysyttelevät pienemmällä alueella. Tämä ero kertoo lajin reviirikäyttäytymisestä.

Onko liito-orava erityisesti suojeltava laji?

Liito-oravan suojelustatus Suomessa

• Liito-orava on rauhoitettu Suomessa luonnonsuojelulailla (Suomen luonnonsuojeluliitto)
• Lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä (Ympäristöministeriön ohje)
• Laji on luokiteltu vaarantuneeksi (VU) Suomen uhanalaisuusarvioinnissa

Käytännössä tämä tarkoittaa, että liito-oravan pesäpuuta tai sen välittömässä läheisyydessä olevaa metsää ei saa käsitellä tavalla, joka heikentää lajin mahdollisuuksia lisääntyä ja levätä. Suojelu koskee myös kulkuyhteyksiä pesäpaikkojen välillä. The implication: suojelu ei ole symbolista vaan konkreettista, ja se ulottuu koko pesäpuun ympärille jätettävään suojavyöhykkeeseen.

EU:n luontodirektiivin liitteet

• Liito-orava on luontodirektiivin liitteen II ja IV laji (Suomen luonnonsuojeluliitto)
• Liite II edellyttää erityisten suojelualueiden perustamista
• Liite IV edellyttää tiukkaa suojelua koko EU:n alueella

Käytännössä liite IV tarkoittaa, että liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei saa hävittää eikä heikentää. Tämä on ehdoton kielto, joka koskee kaikkia toimijoita.

Paljonko Suomessa on liito-oravia?

Liito-oravakannan kokoarvio

• Arvio 80 000–130 000 aikuista yksilöä (WWF Suomi)
• Suomi on EU:n ainoa merkittävä esiintymisalue (Suomen luonnonsuojeluliitto)
• Viron kanta on pieni – EU:ssa liito-oravaa esiintyy vain Suomessa ja Virossa

Kannan kehityssuunta

• Kanta on taantunut 2000-luvulla (WWF Suomi)
• Tarkkaa kehityssuunnan nopeutta ei tunneta
• Metsien pirstoutuminen ja ikääntyneiden metsien väheneminen ovat keskeisiä tekijöitä

Kanta-arvio perustuu pistemäisiin havaintoihin ja mallinnukseen. Luku on suuntaa-antava, mutta se antaa käsityksen siitä, että liito-orava ei ole erittäin harvinainen – sitä esiintyy laajalla alueella, mutta harvalukuisena. The pattern: arvio on laaja haarukka, mikä kertoo lajin vaikeasta seurattavuudesta.

Missä päin Suomea on liito-oravia?

Esiintymisalueet

• Liito-oravaa tavataan Etelä- ja Keski-Suomessa aina Oulun korkeudelle (WWF Suomi)
• Pohjoisessa esiintyminen on harvinaista
• Koillismaalla esiintymät painottuvat lehtipuustoisiin alueisiin varttuneissa kuusivaltaisissa metsissä (Metsähallituksen julkaisu)

Tiheimpiä esiintymiä

• Tiheimmät kannat ovat Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Pirkanmaalla
• Esiintyminen keskittyy vanhoihin kuusivaltaisiin sekametsiin
• Liito-orava elää pääosin suojelualueiden ulkopuolella (Suomen metsäkeskus)

Talousmetsien käsittelyllä on siis suuri merkitys lajin säilymiselle – valtaosa liito-oravan elinympäristöstä sijaitsee metsätalouskäytössä olevilla alueilla. What this means: metsänomistaja on avainasemassa lajin tulevaisuuden kannalta.

Mikä uhkaa liito-oravaa?

Metsien pirstoutuminen

• Suurin uhka on metsien pirstoutuminen talouskäytön vuoksi (Suomen metsäkeskus)
• Liito-orava tarvitsee yhtenäisiä metsäalueita liikkuakseen puiden latvustoissa
• Hakkuut katkaisevat kulkuyhteydet ja eristävät populaatioita

Ikääntyneiden metsien väheneminen

• Liito-orava tarvitsee vanhoja kuusivaltaisia metsiä (MTK)
• Vanhat kuuset tarjoavat pesäkoloja ja ravintopuita
• Lehtipuiden läheisyys on tärkeää ravinnon kannalta

Ilmastonmuutos saattaa vaikuttaa lajin levinneisyyteen pitkällä aikavälillä, mutta täsmällisiä vaikutuksia ei tunneta. Suurin ja konkreettisin uhka on kuitenkin metsien käsittely, joka vähentää lajille sopivaa elinympäristöä. The catch: metsäomistaja voi omilla valinnoillaan vaikuttaa juuri tähän suurimpaan uhkaan.

Mihin liito-orava pesii?

Pesäpaikat

• Pesii vanhoissa puun koloissa, risupesissä ja lintupöntöissä (WWF Suomi)
• Suosii kuusentynkiä ja haapoja
• Pesäpuuksi tulkittavat puut on jätettävä pystyyn (Ympäristöministeriön ohje)

Pönttöjen käyttö

• Pönttöjä voi asentaa auttamaan pesintää
• Pöntön asentaminen voi korvata luonnollisen kolon puutetta
• Sopiva korkeus on 5–10 metriä, mieluiten kuusen tai haavan rungossa

Pesäpuun lähiympäristössä on säästettävä ruokailupuita, suojapuustoa ja ruokavarastoihin sopivia kuusia (Ympäristöministeriön ohje). Lisäksi lisääntymis- ja levähdyspaikoilta tulee jättää riittävät puustoiset kulkuyhteydet ympäröiville metsäalueille. The implication: pesäpuu on tärkeä, mutta sen ympärillä oleva metsä on yhtä tärkeä.

Pitääkö liito-oravasta ilmoittaa?

Ilmoitusvelvollisuus metsänomistajalle

• Metsänomistajan on ilmoitettava liito-oravan esiintymisestä hakkuuyhteydessä (Suomen metsäkeskus)
• Ilmoitus tehdään ELY-keskukselle
• Viimeaikaiset havainnot pitää huomioida suunnitelmissa

Hakkuusuunnitelma ja viranomaisilmoitus

• Metsänkäsittelyssä vastuu on hakkuuoikeuden haltijalla ja maanomistajalla (Suomen metsäkeskus)
• Vuoden 2016 lakimuutos poisti viranomaisen lakisääteisen päätösvelvollisuuden (Tapio)
• Tämä korosti maanomistajan omaa vastuuta ottaa liito-orava huomioon

Käytännössä metsänomistajan kannattaa aina tarkistaa mahdolliset liito-oravahavainnot ennen hakkuuta. Tietoja saa esimerkiksi metsäkeskuksen avoimista aineistoista ja lajitietokeskuksesta.

Vahvistetut faktat ja epävarmuudet

Asiantuntijoiden näkemyksiä

Liito-orava on yksi EU:n tiukimmin suojelluista nisäkäslajeista. Sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen on kiellettyä, ja tämä koskee myös talousmetsiä.

– Suomen luonnonsuojeluliitto

Suomen liito-oravakanta on 80 000–130 000 aikuista yksilöä. Laji on taantunut 2000-luvulla, ja se on luokiteltu vaarantuneeksi.

– WWF Suomi

Metsänkäsittelyssä vastuu liito-oravan huomioimisesta on hakkuuoikeuden haltijalla ja maanomistajalla. Lisääntymis- ja levähdyspaikoilta tulee jättää riittävät puustoiset kulkuyhteydet ympäröiville metsäalueille.

– Suomen metsäkeskus

Yhteenveto

Liito-orava on suomalaisessa talousmetsässä laji, joka ei jätä metsänomistajaa valinnan varaan. Laki velvoittaa huomioimaan sen pesäpaikat ja kulkuyhteydet, mutta samalla se tarjoaa mahdollisuuden osoittaa, että metsätalous ja luonnon monimuotoisuus voivat elää rinnakkain. Metsänomistajalle on kysymys siitä, hankkiiko hän etukäteen tiedot alueensa liito-oravahavainnoista ja suunnitteleeko hakkuut niiden mukaisesti – vai odottaako, että ongelma tulee vastaan yllätyksenä. The pattern: metsänomistajan kannattaa toimia ennakoivasti ja hankkia tiedot ennen hakkuuta.

Tarkempaa tietoa liito-oravan suojelusta ja esiintymisestä saat Uutissillan kattavasta artikkelista.

Usein kysytyt kysymykset